Aion tukea Arhinmäen presidentinvaalikampanjaa ainakin jakamalla esitteitä ja vaalilehteä sekä mahdollisesti kirjoittamalla blogiini. Syksyllä järjestettävissä kunnallisvaaleissa nähdään, onko oppositiolla edelleenkään hampaita haastaa hallitusta ja nouseeko valtuustoihin yllätysnimiä. Jos minulle on yhtään ennustajanlahjoja suotu, kunnallisvaaleissa puhutaan ainakin kuntien talousnäkymistä ja kuntauudistuksesta. Itse aion korostaa ainakin palveluita ja tuoda prekaaria näkökulmaa kunnallispoliittiseen keskusteluun.

Opiskelijapolitiikassa tulemme haastamaan ISYY:n porvarihallitusta yhtenäisen opposition voimin. Edustajistovaaleissa suurimman kannatuksen saavuttaneita Vasemmisto-opiskelijoita kehitetään keväällä isommalla porukalla ja syksyllä on tarkoitus käynnistää opiskelijoiden asumiseen keskittyvä kampanja, josta otan vastuuta.

Uudet haasteet vaativat priorisointia ja aionkin jättäytyä sivummalle ainejärjestötoiminnasta Praxis ry:n tulevassa vuosikokouksessa. Opiskelijoiden asiaa ajetaan myös PKO:n edustajistovaaleissa, joihin olen lupautunut ehdolle. Perustimme vaaleihin poikkipoliittisen listan Rumien ja yksinäisten PKO, joka on jo saavuttanut jonkin verran mediahuomiota.

Kaiken tämän rinnalla olisi tarkoitus myös opiskella, suorittaa korkeakouluharjoittelu ja viettää aikaa läheisten kanssa. Hahmottumassa on myös muutamia uusia projekteja, mutta niistä lisää myöhemmin.

Päätöstä perustellaan esityslistassa taloudellisilla säästöillä ja sillä, että tarkoituksena on etsiä suurempia toiminnallisia kokonaisuuksia ja luopua tiloista, joihin Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n on helpompaa löytää uusia vuokralaisia. Mitä muuta Educa on kuin suuri toiminnallinen kokonaisuus, kun samassa yhteydessä sijaitsee Joensuun normaalikoulu ja intensiivinen opetus sekä suurehkot sisäänotot takaavat korkean käyttöasteen?

Opiskelijat ovat valitelleet ongelmista Educan ilmanlaadussa. Mahdolliset sisäilmaongelmat on joka tapauksessa ratkaistava ennen tilojen vuokraamista edelleen, joten olisi rehellisempää tuoda päätöksenteon taustalla olevat motiivit avoimesti ilmi.

Vaadimmekin yliopiston hallitukselta aikalisää tilaohjelman toteuttamiseen sekä opiskelijoiden ja henkilöstön kuulemista ennen päätöstä. Yliopiston hallituksen opiskelijajäsenten tulee myös jatkossa pitää tiivimpää yhteyttä ainejärjestöjen johtoon ja informoida opiskelijoita heitä koskevista päätöksistä etukäteen.

Antti Kettunen,
yhteiskuntapolitiikan opiskelija

Matias Kangas,
luokanopettajaopiskelija

Minulla on itselläni ollut kunnia toimia ainejärjestössä, jonka taloudellinen toiminta ei ole juuri millään tavalla riippuvainen ISYY:n tuesta. Toisaalta tiedän, kuinka tärkeää tuki on joillekin järjestöille jo pelkässä jaloilleen pääsemisessä. Kannatankin tiettyä tarveharkintaa tukien myöntämiseen ja niiden kohdentamista ensisijaisesti sitä tarvitseville. Lähtökohtana tulee olla ainejärjestöjen kasvattaminen taloudelliseen autonomiaan. Koulutus sen sijaan on halpa tapa antaa eväitä toimintaan, mikäli sitä ei lähdetä ostamaan Trainers’ Houselta.

Monille opiskelijoille ainejärjestöt ovat kuitenkin se ensisijaisin ja konkreettisin väylä vaikuttaa asemaansa, luoda verkostoja ja viettää aikaa. Ainejärjestötoiminnan turvaaminen ja sen parissa toimivan väen osaamisen hyödyntäminen on teema, jonka takana seison. Mielestäni ISYY:n tuleekin tulevan edustajiston toimikaudella:

• tiivistää yhteistyötä ainejärjestöjen kanssa tapahtumien järjestämisessä.
• tukea ainejärjestöjä mm. avustuksin, tulostuskiintiöin ja mahdollisuutena käyttää ylioppilaskunnan tiloja alennetuin hinnoin.
• kehittää ainejärjestöosaajille annettavaa koulutusta.
• panostaa Skarpin viihtyisyyteen sen käyttöasteen nostamiseksi. Lisäksi Suvaksen lasipäällysteet pöydissä tulee joko poistaa tai korvata kestävämmillä.

*****

Kampanjaani voit tukea tykkäämällä minusta Facebookissa ja antamalla äänesi numerolle 172!

Aion kiinnittää omassa kampanjassani huomiota mm. opiskelijoiden asumiseen ja toimeentuloon, ainejärjestöjen toimintaedellytyksiin ja ylioppilaskunnan yhteiskunnalliseen rooliin. Ennätin jo saamaan palautetta, ettei ylioppilaskunnalla ole keinoja poistaa köyhyyttä. Mielestäni edustajistovaalit ovat kuitenkin oikea paikka ottaa kantaa myös laajempiin koulutuspolitiisiin ja opiskelijoiden asemaa koskeviin kysymyksiin, koska Suomen Ylioppilaskuntien Liitto on vahva valtakunnallinen koulutuspolitiikan vaikuttaja ja sen toimijat ovat juurikin ylioppilaskuntien edustajien valitsemia. Uskon, että ylioppilaskuntaa kyllä kuunnellaan, mikäli tahtotilaa ja yhteinen ääni löytyy.

Toistaiseksi suurimmat poliittiset yhteenotot on nähty ns. rintamerkkicasen ympärillä. Oma mielipiteeni on, että ryhmien olisi hyvä keskittyä kampanjoinnissaan omiin vahvuuksinsa, eikä miinusääniä anneta. Marraskuun 2. päivä nähdään, mihin Itä-Suomen Vihreän Vasemmiston monipuoliset ehdokkaat ja vahvat teemat kantavat. Tavataan ständeillä!

Tänä syksynä oman lusikkansa soppaan iskevät myös kaupunkiimme saapuneet vaihto-opiskelijat, joille ei olla pystytty järjestämään asuntoja. Tällä hetkellä kymmenkunta vaihto-opiskelijaa asuu tilapäisesti ylioppilaskunnan järjestämässä hätämajoituksessa Kanervalassa sijaitsevassa Skarpissa, ja noin kaksikymmentä on vielä saapumatta. Tilat eivät mitenkään sovellu kymmenien ihmisten pysyvään majoittamiseen. Vaikka arvostamme ylioppilaskunnan elettä järjestää hätämajoitusta, on tilanne silti häpeällinen.

Joensuun maine vieraanvaraisena opiskelijakaupunkina kärsii varmasti tämän tapauksen johdosta. Vaihto-opiskelijoiden tilanne on kuitenkin ainoastaan jäävuoren huippu. Kehnon opiskelija-asuntotilanteen vuoksi monet opiskelijat joutuvat vuokraamaan itselleen kohtuuttoman kalliita asuntoja yksityiseltä sektorilta sekä tekemään opiskelun lisäksi työtä tai ottamaan lainaa pelkästään elämistä ja perustarpeitaan varten.

Vaadimme Joensuun kaupungilta sekä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnalta välittömiä toimenpiteitä jatkuvan opiskelija-asuntopulan helpottamiseksi. Kuopiossa on lähdetty rakentamaan opiskelijoille nollaenergiataloja. Samanlaista edelläkävijyyttä kaivattaisiin nyt myös Joensuussa.

Antti Kettunen

puheenjohtaja, Joensuun Vihreä Vasemmisto

Antti Elsilä

puheenjohtaja, Joensuun Sosialidemokraattiset Opiskelijat

Katariina Kemppainen

puheenjohtaja, Joensuun Vihreät Nuoret ja Opiskelijat

Ministerinsalkut olisivat mielestäni voineet olla painavampiakin, mutta toisaalta infrastruktuuri on keskeinen osa toimivaa yhteiskuntaa ja koko Pohjois-Suomen ainoa ministeri Merja Kyllönen on paljosta vastuussa. Mielestäni salkkuun olisivat luontevasti sisältyneet myös viestintäasiat ja valtion omistajaohjaus. Kulttuuriministerin salkku taas on hieman aliarvostettu kulttuurin merkitykseen nähden, kuten Arhinmäen lausunnoista käy ilmi.

Hallitustyöskentely on nopeatempoista ja haastavaa, siksi kentän äänen kuunteleminen on entistä tärkeämpää. Vasemmistoliiton tulee pikaisesti elvyttää kulttuuripoliittinen työryhmänsä ja avata siihen haku. Työryhmää tulee käyttää vasemmistolaisen kulttuuripolitiikan hahmottamiseen mm. ohjelmatyöllä. Uskoisin, että kiinnostuneita löytyy ja työryhmä ei välttämättä vaatisi kovinkaan paljon fyysistä kokoustamista, koska vertaistuotannon välineet mahdollistavat myös ohjelmatyön täysin ongelmattomasti kunkin kotoa käsin.

Ay-liikkeen ei tule passivoitua työväenpuolueiden hallituksessa olemisesta ja SAK:n ex-puheenjohtajan työministeriydestä, yhteydet kansalaisyhteiskuntaan tulee säilyttää tiiviinä ja hallituskriittisten jäsenten mielipiteet tulee huomioida olemalla entistä tarkempi oman toimintansa suhteen hallituksen sisällä. Mielestäni hallituksessa ei tule myöskään sietää esimerkiksi hallitusohjelmaan kirjoittamattomia leikkauksia ja tuolloin hallituksesta tulee tarvittaessa erota.

Oli hienoa huomata, kuinka piirimme nuoret osoittivat tukensa puolueen tuleville kamppailuille pienituloisten puolesta hallituksen sisällä, vaikka eivät hallitukseen menemistä kannattaneetkaan. Samanlaista lojaalisuutta ja yhtenäisyyttä toivoisin muiltakin tovereilta. Punavihreällä yhteistyöllä ja enemmistöllä on hallituksen sisällä mahdollista torpata kokoomuslainen uusliberaali kurjistamispolitiikka.

Linjaukset

Olin kokouksessa ääntenlaskijana, mutta homma ei ollut erityisen työläs, koska meitä tarvittiin vain puheenjohtajavaalissa ja neljä kertaa alotteista ja poliittisen ohjelman muotoiluista äänestettäessä. Täpärimmät äänestykset käytiin muotoilusta [j]ärjestön tausta on ammatillisessa ja poliittisessa työväenliikkeessä, jonka päämääränä on sosialismi (muotoilu voitti) ja aloitteista maksaa matkat työhaastatteluihin (ei makseta) ja tukea Venäjää vaihtoehtoiseksi B1-kieleksi (päätettiin tukea).

Perustulokampanja oli niin sanotusti tuloillaan ja sitä esitettiinkin kahdessa aloitteessa. Toinen oli minun piirilleni esittämä ja kampanjan käynnistäminen lähes yksimielisellä päätöksellä tuntuu hyvältä. Arvonlisäveroon otettiin mielestäni niin uskomaton kanta, etten viitsi sitä edes tähän kirjoittaa, ettei järjestön uskottavuus kärsisi liikaa. Lisäksi keskustelua käytiin jonkin verran mm. Vasemmistoliiton osallistumisesta tulevaan hallitukseen ja liittokokous linjasi, ettei leikkaushallitukseen tule mennä.

Henkilövalinnat

Li Andersson voitti puheenjohtajavaalissa oman ehdokkaamme Milla Pyykkösen äänin 96-72 ja varapuheenjohtajiksi valittiin Juuso Aromaa ja Hanna Sarkkinen. Vaikka olisin toivonut Millan voittavan, en ole tulokseen mitenkään erityisen pettynyt, koska Anderssonista on jäänyt asiantunteva ja tarmokas kuva.

Suurimmat vastakkainasettelutkin taisivat olla hieman keinotekoisesti luotuja, vaikka pj-kandidaateissa olikin eroja, jotka näkyivät erityisesti politiikkakäsityksissä ja retoriikassa. Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Katri Immonen lausui Lin esitteessä jotain sen suuntaista, että Lin selkeä linja tarjoaa vaihtoehdon punavihreälle mössölle ja vaikka tätä ei lukisikaan piikkinä Millaa kohtaan, niin ehkä juuri linjan selkeys oli Lin etu. Millasta myös saattoi kontrastin takia jäädä joillekin kokousedustajille maltillisempi kuva kuin todellisuudessa. Lisäksi useimpien piirien johtohenkilöt asettuivat tukemaan Litä (esim. Kansan Uutiset 27.5.), jolla saattoi olla vaikutusta, vaikka kokousedustajat tekevätkin päätöksensä itsenäisesti ja monissa piireissä kummallakin ehdokkaalla oli tasaisesti kannatusta. Mainittakoon myös, että Lin rintamerkkien design oli todella tyylikäs ja näkyvä.

Mielestäni puheenjohtajakolmikko täydentää toisiaan hyvin. Sarkkinen on pohjoisen vahva ääni, joka keräsi kevään eduskuntavaaleissa huimat 3 278 ääntä, Aromaa tuo kolmikkoon selkeää duunaritaustaa ja varakansanedustaja Anderssonilla on hallussaan monet politiikan keskeiset sisällöt ja vahva visio.

Kiitos puheenjohtajistolle ja hallitukselle kuluneesta kahdesta vuodesta. Nähdään jälleen ensi liittarissa!

Milla opiskelee pääaineenaan yhteiskuntapolitiikkaa ja pitkänä sivuaineenaan sukupuolentutkimusta. Milla vaatii todellista autonomiaa opiskeluun. Kaksi vuotta sitten hyväksytty yliopistolaki on osoittautunut toimimattomaksi niin opiskelijoiden kuin opetushenkilökunnankin kannalta. On vain ajan kysymys, milloin yliopiston yksityiset rahoittajat alkavat sanella ehtoja rahoitukselle. Prekaari arki vaatii joustavampia opiskelumahdollisuuksia ja toimeentulon takaavaa perustuloa. Yliopistoissa tulee olla mahdollisuudet opiskelijan omista lähtökohdista ja intresseistä lähtevään opiskeluun.

Milla otti aktiivisesti osaa kevään 2009 yliopistolakia vastustaneeseen ja yliopistoja uudistamaan pyrkineeseen opiskelijaliikkeeseen. Yliopistolaki täytyy laittaa remonttiin ennen kuin on liian myöhäistä. Yliopistot ovat tiedeyhteisöjä, eivät tutkintotehtaita jotka tuottavat liukuhihnamaistereita elinkeinoelämän tarpeisiin. Opiskelun tulee olla opiskelijalähtöistä ja opiskelijoilla tulee olla aito mahdollisuus vaikuttaa oppilaitokseensa.

Pidämme Millan merkittävänä etuna pitkää ja monipuolista uraa opiskelijapolitiikan saralla. Milla on toiminut mm. Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa, edustajiston varapuheenjohtajana ja Vasemmisto-opiskelijoiden hallituksessa. Milla on Joensuun sitoutumattomat punavihreät opiskelijat ry:n perustajajäsen ja hän on toiminut myös yhdistyksen puheenjohtajana. Lisäksi Milla on toiminut ainejärjestönsä Praxiksen hallituksessa tiedotusvastaavana sekä sosiaalipoliittisena vastaavana.

Arvostamme Millan näkemystä, jonka mukaan Vasemmistonuorten tulee panostaa enemmän ammattikorkea- ja ammattikouluopiskelijoiden jäsenhankintaan. Vasemmistonuorilla täytyy olla annettavaa myös erilaiset opiskelutaustat omaaville nuorille.

Milla tietää, mitä opiskelijan arki on ja osaa vaatia siihen muutosta. Me allekirjoittaneet opiskelijat tuemme Milla Pyykköstä Vasemmistonuorten puheenjohtajaksi:

Antti Kettunen, Joensuu
Yhteiskuntapolitiikka
Itä-Suomen Yliopisto

Johannes Kuhmonen, Jyväskylä
Palvelujen tuottaminen ja johtaminen
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jarkko Vuorinen, Lappeenranta
International Business
Saimaan ammattikorkeakoulu

Anni Järvinen, Joensuu
Medianomi (AMK),
fil.yo

Emma Heimonen, Jyväskylä
Erityispedagogiikka
Jyväskylän yliopisto

Veera Repo, Tampere
Psykologia
Tampereen yliopisto

Samuli Koponen, Joensuu
Yhteisöpedagogi (AMK)

Antti Saarelainen, Joensuu
Suurtalouskokki
Yhteiskuntamaantiede
Itä-Suomen yliopisto

Tiia Meuronen, Lappeenranta
Sosionomi (AMK)
Saimaan ammattikorkeakoulu

Vasemmistonuorten liittokokous kokoontuu 27.-29.5. Ouluun valitsemaan järjestölle uuden johdon. Mielestämme Milla Pyykkönen on paras valinta järjestön puheenjohtajaksi.

Punavihreä ja feministinen nuorisojärjestö tarvitsee näköisensä johtajan. Vasemmistonuorten tulee olla edelläkävijä tasa-arvokysymyksissä, jotka ovat Millan vahvimpia osaamisalueita. Ympäristökysymyksissä tarvitaan aloitteellisuutta ja keskustelun haltuunottamista, jotta sen sisältöä eivät pääse määrittelemään moralistit tai teollisuuden äänekkäät lobbaajat. Työelämän ja toimeentulon ongelmat vaativat uusia ratkaisuja, kuten perustuloa ja Vasemmistonuoret osuisi juuri oikeaan saumaan toteuttaessaan aiheeseen liittyvän kampanjan Millan johdolla.

Vaikka puheenjohtaja on järjestön kasvot ja ilman omaa selkeää linjaa eivät asiat nytkähdä eteenpäin, vaaditaan puheenjohtajalta myös hyviä sosiaalisia taitoja ja neuvottelukykyä. Jäsenmäärän tasainen kasvu vaatii kovaa työtä, näkyvää toimintaa ja Millan kaltaista kokoavaa puheenjohtajaa, jonka erilaiset vasemmistonuoret voisivat kokea omakseen.

Millan ehdoton valtti on myös pitkä kokemus Vasemmistonuorista, kansalaisjärjestöistä, opiskelijapolitiikasta sekä vaalityön tekemisestä itselle ja muille. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Vasemmistonuorille olisi tästä kokemuksesta varmasti runsaasti hyötyä.

Antti Kettunen
Puheenjohtaja
Joensuun Vihreä Vasemmisto

Antti Saarelainen
Puheenjohtaja
Joensuun Seudun Vasemmistonuoret

Järjestöjen kanneoikeus parantaisi etenkin epävarmoissa oloissa työskentelevien nuorten, opiskelijoiden ja siirtolaisten asemaa. Se madaltaisi yksittäisen työntekijän kynnystä nostaa kanne ja vähentäisi etenkin taloudellisia riskejä tuomioistuimessa. Työsuojeluviranomaisten mahdollisuudet työpaikkatarkastuksiin ovat vähentyneet valtion tuottavuusohjelman myötä, joten ammattiliittojen valtuuksia työehtojen valvomiseen on perusteltua lisätä.

Haluamme muistuttaa työväenpuolueina esiintyviä Kokoomusta ja Perussuomalaisia, että järjestökanne otettaisiin mukaan tulevaan hallitusohjelmaan. Järjestöjen kanneoikeuden soveltumattomuudelle Suomen oikeusjärjestelmään ei ole perusteita, koska kanneoikeus on jo voimassa Saksassa, Ruotsissa ja Norjassa ja Suomessakin sitä voidaan soveltaa kuluttaja-asioissa. Kritiikki onkin tosiasiallisesti kohdistunut siihen, ettei ay-liikkeelle haluta antaa lisää valtaa, vaikka sillä olisi nimen omaan asiantuntemusta puuttua varsinkin miljarditolkulla verorahoja imevään harmaaseen talouteen ja työehtosopimusten rikkomiseen.

Antti Elsilä
Puheenjohtaja
Joensuun sosialidemokraattiset opiskelijat – JOSY ry

Antti Kettunen
Puheenjohtaja
Joensuun Vihreä Vasemmisto – JoViVa ry